Ei ole muuta
pala paperia taskussa.
maanantai 3. helmikuuta 2014
Pura se!
Hyiset keskilännen aamut makaavat päälläni alasti ja parveillen. Juuriani paleltaa, sinun syksysi tarttui minuun. Tunnistemuistiini takertui pala pergamenttia sillä välin kun väärät aakkoset juoksevat ajatuspolkuani. Ei ole muuta valoa kuin itä. Ei ole muuta valoa kuin länsi. Ei ole muuta kuin ryijyinen matto huoneesi lattialla ja hiirenkorvat lokakuussa. Huominen ei kai koskaan tule, vaikka valvon jokaisen yön odottaen herätyskelloa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti